Nimeni on Arla Pajunen ja käynnistin tämän sivuston.
Tämä verkkosivustosto luotiin MyHeritagen systeemillä. Se mahdollistaa kenen tahansa, kuten sinä ja minä, luoda sivuston perheelleen ja julkaista sukupuunsa internetissä.
Jos haluat antaa kommentteja tai palautetta tästä sivustosta, niin napauta here ottaaksesi yhteyttä minuun.
Our family tree is posted online on this site! There are 9057 names in our family site. The earliest event is the birth of <Private> Jokelainen, Thomasinpoika (2). The most recent event is the death of Helvi Iines Annikki Kovalainen (Oct 10 2012).
Tämä sivusto on päivitetty viimeksi May 19 2013 ja sillä on tällä hetkellä 199 rekisteröity(ä) käyttäjä(ä).If you wish to become a member too, please click here.   Sivusto varmuuskopioidaan kerran kuukaudessa, ensimmäinen varmuuskopio on tehty 4.8.2010, joten kenenkään ei pidä olla huolissaan, että tänne lisätyt tiedot katoaisivat jonnekin.

Sukupuuhun olen ottanut tiedostostani henkilöt, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1912 ja, joiden kuolemasta on kulunut 25 vuotta, Tämä rajaus sivustoon johtuu henkilötietolaista. Toisaalta ei varmaankaan ole mitään estettä julkaista täällä myös nuorempien ihmisten tietoja, jos laitat tänne omat tietosi sekä niiden henkilöiden tiedot, joilta olet saanut luvan henkilötietojen julkistamiseen.

Tästä sukupuusivustosta löytyvät sekä isäni Kalle Kovalaisen (s.1906 Kajaanin maalaiskunnassa Jormualla k. 1992 Tampereella) että äitini Kaisa Kovalaisen o.s. Klemetti (s. 1907 Sotkamossa k. 1986 Tampereella) sukupuut. Myös Nikke (Nils) Jokelaisen (poika Juho Nikenpoika Jokelainen s. 1665 Paltamo) sukupuun olen lisännyt tälle sivustolle. Kainuun Jokelaiset kuuluvat sukuuni isänäidinäidin kautta (Saara Heikintytär Jokelainen s. 5.6.1805 Ristijärvi). Myös isänisäni isäpuoli oli Jokelaisia)  Olen lisännyt sivustolle myös mieheni Pentti Pajusen esivanhemmat, jotka ovat kotoisin Pirkanmaalta, Längelmäeltä ja Jämsästä.

TIETOA SUVUSTA KOVALAINEN

 Kovalaisten sukuun kuuluva Matti Lund on hyvin kattavalla tavalla tutkinut 1500- ja 1600-luvun asiakirjoja, henkikirjoja, tuomiokirjoja, ruodutusluetteloita ja perukirjoja. Matti Lund on tehnyt sukumme kannalta merkittävän löydön Paltamon kesäkäräjien 1643 pöytäkirjasta ja vuosien 1627 sekä 1629 ruodutusluetteloista. Kovalaisten suvun voidaan sanoa tuon löydön perusteella olevan risteymä suvuista Kovanen ja Kolehmainen.

Savon suunnasta Kainuuseen 1550-luvulla saapuneen Kovasen perheen poika Mikko Kovanen on asettunut Paltamon Kivesjärven länsirannalle asumaan 1500-luvun lopulla ja paikka tunnetaan vielä nykyäänkin Kovalanniemen nimellä. Mikko Kovasen ainoa tiedossa oleva rintaperillinen Anna Mikontytär Kovanen solmi avioliiton Pekka Pietari Kolehmaisen kanssa joskus vuoden 1585 paikkeilla. Heille syntyi Kovalanniemellä kolme lasta ja heistä poika Juho jatkoi Kovalan isännyyttä. Tämän Juho Kolehmainen-Kovalaisen voi henkikirjatietojen ja Lundin tutkimuksien perusteella arvella raihmastuneen, jonka vuoksi hänen isäpuolensa Yrjänä Kurikka toimi Kovalan isäntänä aina 1650-luvulle saakka. Sen jälkeen Juhon pojat Pekka ja Sihvo (Sigfred) Kovalainen jatkoivat talon pitoa. Heidän jälkeensä isäntinä olivat 1650-luvulla syntyneet Sihvon pojat Sakari Kovalainen ja Olli Kovalainen.

Matti Lundin Kovalais-tutkimuksen mukaan on mahdollista, että Mikko Kovasen tarkempi liittyminen Kovasen sukuun saadaan joskus selvitetyksi. Tähänastisten tietojen perusteella näyttää asiakirjojen valossa siltä, että Kainuun Kovalaiset ovat kaikki osaksi Kovasia ja osaksi Kolehmaisia. Yrjänä Kurikka oli lapseton ja testamenttasi syytinkiä vastaan kaikki Kovalaa koskevat osuutensa Kovalaisille.

KOVALAISET  ovat lähteneet leviämään Paltamon Kivesjärven Kovalanniemellä olevasta Kovalan talosta, josta lähti yksi haara Sotkamon kautta Suomussalmelle, yksi jäi Paltamoon, josta taas yksi haara suuntautuu Sotkamoon, yksi Kuhmoon ja yksi Kajaanin maalaiskuntaan nyk. Kajaaniin.Tapani Kovalaineen mukaan kaikki Suomen Kovalaiset ovat sukua keskenään. Toki ottolapsisuhteiden vuoksi kaikki eivät ole biologisia sukulaisia. 

Iisalmen Haapajärven kylään ilmaantui 1740-luvun alussa torppariksi Erik Niilonpoika Kovalainen ja hänen vaimokseen löytyi Kiuruveden Kalliojärveltä Anna Auvinen. Varsin pian pariskunta muutti Iisalmen kylään ja perheen sukunimeksi tuli Kouvalainen. Selviteltävänä on, voiko Erikin isä olla vuonna 1703 Kuopion Hiltulanlahdessa henkikirjaan merkitty erään kersantin renki Niilo Kovalainen. On mahdollista, että Kovalaiset ja 300-henkinen Kouvalaisten suku ovat yhtä ja samaa sukua. 

SukuForumilla Ari Kolehmainen kirjoitti  4.12.2012 seuraavan viestin. En ole uskaltanut vielä lisäillä näitä Arin Kolehmaisia Kovalaisten kantaisiksi, koska odotan kahden "kovan" Kovalaistutkijan (Tapani Kovalaine ja Matti Lund) kannanottoa tähän Arin viestiin. Laitan nyt kuitenkin viestin teidänkin pohdittavaksenne rakkaat sukulaiseni. 

Heitetään tänne nyt teoriaa ja spekulaatiota Kivesjärven Kovasten vävystä Pekka Kolehmaisesta ja samalla muutakin juttua Kainuun Kolehmaisten alkuvaiheista. Uvajärveltä löytyisi sopiva Pekka Kolehmainen jolta venäläiset olivat polttaneet talon v. 1579 (toiseksi alimmainen Uvajärveläisistä). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669298 Sittemmin Pekka katoaa Uvajärveltä ja ei olisi mahdottomuus jos hän juuri olisi Kivesjärvelle tullut. Olisiko hän sitten perustanut tuon Uvajärven uudisasutuksen poikamiehenä vielä ollessaan vai olisiko ensimmäinen vaimo kuollut vaikkapa rappasodan aikana ja Anna Kovanen olisi hänen toinen vaimonsa. Jos Anna olisi hieman vanhempi kuin arvioitu syntymävuosi 1565 ja s.n. 1560-62, ehtisi Annakin olla ikänsä puolesta jo Uvajärvellä hänen vaimonaan. Ensimmäisen kerran Pekka on Uvajärvellä v. 1578 (toiseksi alimmainen Uvajärveläisistä). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633466 Pekka voisi olla lähtöisin tästä Koutaniemen Paavo Kolehmaisen talosta, Paavolla on vielä v. 1576 kaksi jousta ja Pekka saattaisi olla nuorempana veljenä tämä toinen jousi, sillä seuraavana vuonna 1577 jousia on enää yksi ja Pekka olisi saattanut alkaa raivata omaa pirttiä Uvajärvelle. v. 1576: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633329 v. 1577: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650038 Monet Kainuun ja Pohjanmaan varhaiset Kolehmaisiksi mm. paikallishistoriateoksissa mainitut osoittautuvat tarkemmassa tutkimuksessa Koljosiksi. Nimien kirjoitusasujen erossa pitää olla tarkka, noistakin luetteloista löytyy myös Koljosia joiden kirjoitusasu on yleensä Koliainen, Kolioinen, Kolloinen tms. Tämän takia Kolehmaiset eivät ole tuohon aikaan Kainuun ja Pohjanmaan alueella niin laajalle levinneet kuin mm. historiateosten poimintojen perusteella voisi luulla. Aina voi spekuloida myös että Pohjanmaan puolella on voinut olla sukua mutta pelkällä patronyymillä mainittuna. Mutta näistä tapauksista joissa lisänimikin mainitaan niin Koljoset ovat monesti väärin tulkittu Kolehmaisiksi. Koutaniemelle Kolehmaiset ilmaantuvat ensimmäisen kerran (poikkeuksena on eräs Pekka Kolehmainen jo muistaakseni v. 1558 mutta sittemmin hän katoaa luetteloista, tuo on ainoa merkintä hänestä jonka olen löytänyt) v. 1575 kun Paavo Kolehmainen (sama Paavo kuin aiemmissa linkeissäkin) ilmaantuu luetteloihin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649080 Arvelen hänen tulleen Karttulan Punnonmäeltä, jossa Paavo Paavonpoika Kolehmainen mainitaan 1570-luvun alkupuolella ja katoaa sittemmin. Vuonna 1577 Paavo saa seuraa, sillä kymmenyksiä maksaa myös Antti Kolehmainen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650361 Verotuskylänä mainitaan nyt jo Nuasjärvi, jossa talot lienee alunperinkin sijainneet ja jossa Kolehmaisia myös rappasodan jälkeen on. Maakirjassa isäntänä on kuitenkin Pekka Kolehmainen. v.1577 maakirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650038 Antti on näistä todennäköisesti isä ja Pekka poika, sillä tämä Pekka Antinpoika Kolehmainen, muuttaa talonsa polttamisen jälkeen Sanginjärvelle. Sopiva Pekka Antinpoika Kolehmainen löytyy myös Karttulan Punnonmäeltä sakkoluetteloista muutama vuosi ennen Kainuuseen ilmestymistä. Samaten hänen isänsä Antti Pekanpoika Kolehmainen mainitaan Punnonmäellä vuoteen 1574 asti ja kolmen vuoden päästä siitä samanniminen mies jolla samanniminen poika kuin Punnonmäellä ilmestyy Kainuuseen. Tämä oli siis vain arvaus mistä Pekka Kolehmainen olisi voinut Kivesjärvelle tulla vävyksi. Parempaa tietoa ei ainakaan toistaiseksi taida olla.

                                     ********** 

KLEMETTISET myöh, KLEMETTI löytyvät ensiksi Sotkamon Kuluntalahdesta jossa asui profossi Klemetti Ollinpoika, jota voitaneen tämänhetkisen tiedon perusteella pitää Sotkamon Tipasojan Klemettisten kantaisänä. (Sukutukijat Matti Lund ja Kimmo Kemppainen ovat vahvistaneet tämän tiedon) Varmasti voin sanoa vasta 1700-luvun alusta, että Sotkamon Tipasojan Clemettilän talosta ovat lähtöisin Kainuun Klemetit.Tipasojaltakin lähtee yksi haara Ristijärvelle ja sieltä Paltamon Melalahteen, yksi Kuhmoon ja toiset jäävät Sotkamoon. 1600-luvun klemettisten kokoamisessa minua ovat auttaneet sukutukijat Tapani Kovalaine ja Matti Lund. Kiitos heille, minulle se olisi ollut ylivoimainen tehtävä.

Klemeteistä haluan vielä sanoa, että kaikki Suomen Klemetit eivät ole sukua keskenään. Klemettejä on esiintynyt  Viipurin läänissä jo 1500-luvulla.

Samoin Tammelasta löytyy 1600-luvulta yksi Klemetti-suvun alullepanija Henric Matinpoika Skoning s. 1659 Tammela k. 11.5.1739 Tammela. Henric viljeli ilmeisesti yhdessä velejnsä Eric Clemetssonin kanssa vuosina 1674-85 Tammelan Kuuslammin kylässä olevaa Klemetin taloa. Henric Skoningin poika Eric (s. 1701 Tammela k. 14.11.1782 Tammela) on sitten tunnettu sukunimellä Klemetti. 

Suomen ehkä tunnetuin Klemetti on kuoronjohtaja Heikki Klemetti, joka ei ole millään tavalla sukua Kainuun eikä Someron Klemeteille. Heikki Klemetin isä Herman Laukkonen (s. 25.5.1825 Lapua k. 1.7.1888 Kuortane) tuli Kuortaneelle töihin Klemetti-nimiseen taloon ja rupesi käyttämään sukunimenään Klemetti, josta se on sitten periytynyt jälkeläisille.

SIVUSTOKUVA: Kovalan talo Paltamon Kivesjärven Kovalanniemessä. Kuvannut Tapani Kovalaine