You are not logged in
Log in
Sign up
Welcome
Olen tämän sivuston perustaja Erkki Nenonen .

Sivusto on luotu käyttäen MyHeritage.com:ia. Tämä hieno ohjelma tekee mahdolliseksi sen, että minunlaiseni henkilöt voivat tehdä oman perhesivuston, rakentaa sukupuun ja jakaa perheen valokuvia. Jos haluat kommentoida sivustoa tai antaa palautetta, ole hyvä, klikkaa here ottaaksesi yhteyttä.
Our family tree is posted online on this site! There are 21696 names in our family site. The earliest event is the birth of Olaf Mulle (1420). The most recent event is the death of Matti Lähteenmäki (June 30 2013).
Tämä sivusto on päivitetty viimeksi Apr 16 2014 ja sillä on 91 rekisteröitynyttä käyttäjää. If you wish to become a member too, please click here.   Viihtymisiä!

Aloitin tämän sukupuun tekemisen jouluna 2010 ja sen jälkeen olen sitä lähes kokopäivätyönä täydentänyt toukokuun 2011 loppuun asti, kesällä ja sen jälkeen hieman pienemmällä aktiviteetilla. Eniten aikaa on vienyt huolellinen dokumentointi. Jokaisen tiedon kohdalla on lähde mainittu kommenteissa. 

 Lähteenä on ollut nettiin viedyt kirkonkirjat (rippikirjat, syntyneet, kuolleet, vihityt), jotka alkavat yleensä isonvihan jälkeen eli noin vuodesta 1730 ja päättyvät viimeistään vuonna 1910 (tietosuojalain antama raja) ja nuoremmista henkilöistä olen saanut sukulaisilta ja joskus muistakin lähteistä tietoja. Oriveden vanhimmat rippikirjat tuhoutuivat kirkon palossa 1779, mutta joitain osia on ollut saatavilla. 

On huomattava, että sukunimilaki on ollut voimassa vain 90 vuotta, joten ihmisten sukunimet 1700-1800-luvulta ovat talonnimiä tai ammattinimiä ja olen pyrkinyt käyttämään niitä sukuhistorioissa vakiintuneella tavalla.  Sukunimiä esiintyy vanhoissa asiakirjoissa yleisesti,  mutta niitä käytettiin maaseudulla epävirallisesti ikään kuin osoitteina. Talot pysyivät sen sijaan nimisinään, isännät ja suvut vain vaihtuivat. Varsinkin Tampereen seudulla oli tavallista, että kotoaan lähteeneet lapset ottivat kukin oman sisaruksistaan eriävän sukunimen.  

Etunimet on suomennettu sukututkimuksissa ja historiakirjoissa yleisesti suositellulla tavalla, koska kirkonkirjat olivat pitkään ruotsinkielisiä.

Tarkastelukulma on omani, isä-linja johtaa Teiskon Värmälään, josta esi-isäni ratsutilan poika Erkki Matinpoika (Niemikartano) tuli perheineen Nenoselle vuonna 1850 usean Oriveden kantatilan kautta. Aivan viime aikoina on selvinnyt, että mieskantainen linja johtaa Teiskosta vävyjen kautta ensin Sahalahteen ja sieltä edelleen erään sukututkijan mukaan Eräjärvelle. 

 
Kotitaloni savolaistyyppinen nimi Nenonen juontanee Ruovedelle, jossa on 1500-luvulla Savosta muuttaneita Nenosia, joille emme ole läheistä sukua (tosin Amanda Kantalan yksi varhaisimmista esiäideistä on Anna Heikintytär Nenonen Ruovedeltä).

Isän puolelta suvun esivanhempia on mm.  Oriveden Pitkäjärveltä ja Längelmäeltä (Amanda Natukan kautta) ja Ruovedeltä/Kuorevedeltä (Amanda Kantalan kautta). Tässä kohden on huomattava, että nykyiset Natukat ja Kantalat eivät ole kovin läheistä sukua, jos ollenkaan.

Sukututkija Jalmari Finnen kirjoittaman huvinäytelmän Pitkäjärveläiset oikeuden pöytäkirjoihin perustuvat tapahtumat sijoittuvat Natukan taloon ja näytelmän henkilöistä nimismies Antti Coveen ja hänen tyttärensä Susanna Natukan emäntänä ja poikansa Juha sekä miniänsä Regina kuuluvat kaikki sukuni suoriin esivanhempiin.

Presidentti Juho Kusti Paasikivi kuuluu myös em. Längelmäen nimismiehen Antti Coveenin jälkipolviin poikansa Oriveden lukkarin Aleksander Coveenin tyttären kautta ja on sitä kautta kaukainen sukulaiseni.

Myös presidenttiehdokaana ollut Pekka Haavisto kuuluu sukuumme äitinsä Anja Toijalan kautta. Matti Juhonpoika Värmälä on lähin yhteinen esivanhempamme.

Äitini puolelta juuret löytyvät Laihialta (Matti Trompari (Wiik)) ja Isokyröstä (Maria Trompari). Erään esivanhempien linjan päästä löytyy Nuijasodan päällikkö Jaakko Ilkka Ilmajoelta. Puhdas äitilinja on äitilinjaksi harvinaisen pitkä, 13 sukupolvea ja johtaa Chirstina Östenintytär Sursill:in äitiin, joka oli kotoisin Laihialta. Molempia näitä linjoja on tutkittu ja kartoitettu perusteellisesti, esimerkiksi Sursill-sukuun kuuluvia on eräässä sukutietokannassa 270 000.  

Lähes kaikki suorat nuoremmat esivanhempien linjat johtavat länsisuomalaisiin maalaispitäjiin, itäisimmät esivanhempani ovat Kuoreveden Kolhilta.

Sukupuu on varsin laaja, koska olen siihen sisällyttänyt suorien esivanhempien lisäksi näiden lapset jälkeläisineen noin vuodesta 1780 lähtien. Viime aikoina olen laajentanut sukupuuta muutoin vähemmän kartoitettuihin isälinjan ja nimismies Coveen:in jälkipolviin. 

 

Suvun valokuvia löytyy myös julkiselta sivustolta erkinsuku.kuvat.fi  (klikkaa linkkiä!) ja sieltä suojatut kansiot saa auki salasanalla salasuku.

 

 


Go to family tree

Go to family photos
Family news
Yesterday
Erkki Nenonen published a new version of the nenonen_erkki family tree from the Family Tree Builder
Apr 15, 2014
Juhani (Jussi) Paronen joined another family site: Tapio Mäkisen sukusivusto
Erkki Nenonen published a new version of the nenonen_erkki family tree from the Family Tree Builder
Apr 14, 2014
Reijo Fredriksson joined another family site: JP Web Site
Apr 13, 2014
Erkki Nenonen published a new version of the nenonen_erkki family tree from the Family Tree Builder
Juhani (Jussi) Paronen joined another family site: Turhan Web Site
Apr 12, 2014
Erkki Nenonen published a new version of the nenonen_erkki family tree from the Family Tree Builder
Apr 11, 2014
Erkki Nenonen published a new version of the nenonen_erkki family tree from the Family Tree Builder
Apr 10, 2014
Markku Ilus joined another family site: Familjen Leif Lindqvist, anfader Chenon
Janne Esa Sakari Sjöstedt joined another family site: Ramstedt
Erkki Nenonen joined another family site: JP Web Site
Apr 09, 2014
Erkki Nenonen published a new version of the nenonen_erkki family tree from the Family Tree Builder
Janne Esa Sakari Sjöstedt joined another family site: Halme Web Site
Apr 07, 2014
Kirsti Kaarina Nenonen commented on event 55th birthday of Kirsti Kaarina Nenonen:
 Kiitokset onniteluistanne! 
 
View older news
News articles
Important:Kainuun Clemettiset/Klemettiset/Lemettiset/Klemetit/Lemetit
Posted by: Arla Pajunen on Mar 16 2014 06:36

Hei kaikille sukututkijoille!

Olemme yhdessä Jaana Lukkarin ja Veli Holapan kanssa perehtyneet Sotkamon Tipasojan Klemettien 1600- luvulla syntyneisiin sekä 1700-luvun alkupuoliskolle ja saaneet aikamoisen mullistuksen aikaan sivustollani Pietari Kovalaisen jälkeläiset olevaan sukupuuhun. Pyydänkin teitä kaikkia Klemettien tutkijoita vertaamaan omia tietojanne tähän nyt korjaamaani sukupuuhun. Valitettavasti en ole osannut lisätä lähteitä, koska käytän vain tätä Myheritagen online-versiota, mutta pyydettäessä annan mielelläni tietoja, mihin lähteeseen perustuen olemme päätyneet siihen, mitä nyt sivustollani esitän. Tietysti otan mielelläni kannanottoja näkemykseeni/näkemykseemme.

Laitan tähän nyt vinkkejä sukutauluista, joihin on tullut muutoksia tai lisäyksiä.

Tuomas (Thomas) Erkinpoika Klemettinen (1620-1690) ja Riitta (Brijta) Torvettaren lapsista:

Erkki (Erich) Tuomaanpoika Klemettinen (1674-1713) pso Valpuri Pohjolatar (1670-1722) lapsia ovat Riitta (Brita), Erkki (Erich) ja Tuomas Thomas s. 1696 Sotkamo k. 22.9.1769 Utajärvi pso 30.3.1729 Muhos Anna Simontytär Kukkonen, Aitamurto s. 29.7.1701 Muhos k. 30.3.1729 Muhos. Ja heillä neljä lasta, joiden jälkipolvia olen myös kirjannut. Nämä ovat uutta tietoa!

Sitten, Huomatkaa! Erkki (Erich) Erkinpoika Klemettinen (1645-1675) ja pso Kaisa (Carin) Mikontytär Kurottaren lapset: Erkki (Erich), Mikko (Michel) ja Tuomas (Thomas)! Tässä yhteydssä on otetava käsittelyyn myös Erkki Erkinpoika Klemettisen (1645-1675) noin vuonna 1647 Sotkamossa syntynyt veli Antti (Anders) ja hänen vaimonsa Anna Ukotar s. noin 1660. Antti mainitaan vuonna 1679 torpparina Tipasojalla. Tiettävästi (ainakaan tähän päivään mennessä) Antin ja Annan avioliitto oli lapseton, joten he ottivat luokseen 1675 kuolleen Erkki-veljen kolme lasta siis Erkin, Mikon ja Tuomaksen. Nämä pojat on usein esitetty Antti Klemettisen ja Anna Ukottaren lapsina, vaikka rippikirjassa 1698 - (1711) ne on mainittu Antti Clemettisen veljenpojiksi. Siis Antti ja Anna huolehtivat Antin veljenpojista Erkistä, Mikosta ja Tuomaksesta.

Veljeksistä vanhin Erkki (Erich) Erkinpoika Klemettinen (1665-1707) jäi vaimoineen Reeta (Margareta) Kanattaren (k. noin 1707) kanssa asumaan Tipasojan Klemettilää lapsineen.

Keskimmäisestä pojasta Mikko (Michel) Erkinpoika Klemettinen (1667-1734) tulee sotilas ( henkikirja 1698) ja viljelee yhdessä veljensä Tomasin ja isäntänä olevan veljensä Erik Erikssonin kanssa Antin entistä torppaa. Tämän Mikon ja Liisa Laurintytär Parkittaren (1663-1740) pojan Erkki (Erich) Mikonpoika Klemettisen ja puolisonsa Kaisa (Carin) Sigdridintytär Korhottaren jälkeläiset ovat varmasti ne eniten tunnetut Sotkamon Klemettisistä. Samoin 1712 syntynyt Mikko Mikonpojan jälkeläiset.

Mutta, mutta - Mikko Erkinpoika Klemettisellä ja Liisa Parkittarella on myös tytär Kaisa (Carin). Tästä tyttärestä ei ole mitään merkintöjä Sotkamon rippikirjoissa. Kun taas Nurmeksesta löytyy Carin Mikontytär Klemettinen, joka on haudattu Nurmeksessa 12.12.1742 yhdessä nimettömän tyttärensä kanssa. Olen kytkenyt nämä kaksi Kaisaa yhdeksi ja samaksi henkilöksi sillä perusteella, että Kaisan setä Tuomas Erkinpoika Klemettinen muutti Sotkamosta 1700 "Karjalaan". Miksi ei Kaisa olis seurannut setäänsä sinne?

Palataan Erkki Erkinpoika Klemettisen ja Kaisa Mikontytär Kurottaren orpoihin poikiin. Näistä nuorin poika, nimeltään Tuomas Erkinpoika Klemettinen (1670-?) mainitaan vuoden 1699 henkikirjassa torpparina Sotkamon Tipasojalla. Suraavassa henkikirjassa vuosi 1700 Klemettilän torppari Tomas Klemettinen on mennyt Karjalaan. Nurmeksen Saramojärveltä löytyy Tuomas Erkinpoika Klemettinen, joka on avioitunut Marketta Lattusen kanssa ja saanut Nurmeksessa hänen kanssaan kaksi poikaa, jotka ovat Tuomas Tuomaanpoika Klemettinen (1706-1754) ja Erkki Tuomaanpoika Klemettinen (1710-1745). Isä Tuomas on ilmeisesti kuollut nuorimman pojan syntymän jälkeen, koska äiti Marketta Lattunen on mennyt uusiin naimisiin Olli Kammosen kanssa (1682-1742) ja saanut yhteisen pojan Olli Ollinpoika Kammosen 1714.

En ole tutkinut tätä Nurmeksen haaraa toista sukupolvea pidemmälle, mutta Hiskin mukaan Klemettiset näyttävät olevan hyvin elinkelpoisia Pohjois-Karjalan läänissä.

Muhoksella/Utajärvellä Klemettiset jatkuvat nimellä Aitamurto, heitäkään en vielä ole kovin pitkälle saanut sukupuuhun lisättyä.

Toivonkin teiltä kaikilta kannanottoa näihin uusiin käänteisiin, joita tällä ylläpitämälläni Myheritage-sivustolla on näiden Klemettisten kanssa nyt tahtunut.

Innokasta sukututkimuskevättä kaikille toivottaen

Arla Pajunen

0 Comments|3 Views|View full article
Visits
0007937
 
Loading...
Loading...