Lars Larsson Schalin

Vaasassa kouluun 1800. Ylioppilas 9/10 1809. Vihittiin papiksi26/5 1813 ja määrättiin kirkkoherranapulaiseksi Kokkolaan.Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-1827. Raippaluodon saarnaaja13/9 1827. (Pastor på Replot 1827, där han kallades "starkaprästen".) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 8/3 1837 - 1/5 1838. Nimipastori 16/6 1841. Tervajärven kappalainen19/8 1840 - 1/5 1842. Kouluun Vaasaan 1800, ylioppilasTurussa 9.10.1809, vihittiin papiksi 26.5.1813.Pappina:kirkkoherran apulainen Kokkolassa 1813-, Vöyrin kappalaisenapulainen 1817-27. Raippaluodon pappi 13.9.1827-1838. Hänenaikanaan rakennettiin Raippaluotoon uusi pappila ja hankittiinkirkkoon ehtoolliskalkki lautasineen. Lars oli ilmeisestihyvä saarnaaja, koska hänet valittiin suurella ääntenenemmistölläPietarsaaren pitäjän (Pedersöre) kappalaiseksi 8.3.1837.Hän astui tähän virkaan 1.5.1838 ja toimi siellä kappalaisena1842 saakka. Nimitettiin varapastoriksi 16.6.1841. Larsillaei ollut Pietarsaaressa asuntoa, kun 1 1/2 kilometrin päässäkaupungista sijaitseva Nygårdin kappalaisen asunto oli kovinrappeutunut.Sekä Pietarsaaren pitäjän että kaupungin edustajatpäättivät kokouksessaan Pietarsaaren kirkolla 19.11.1837rakentaa tilalle uuden asuinrakennuksen, jolloin vanha rakennussaisi toimia leivinhuoneena, keittiönä ja renkitupana. Kustannus1.300 riikintaalaria päätettiin jakaa pitäjälle 4/5 ja kaupungille1/5, koska samaa suhdetta käytettiin äänestettäessä kappalaisenvaalissa. Uuden asunnon valmistuttua päättivät kaupungin edustajatkirkkoraadin kokouksessa 1.5.1839, että he eivät haluakaan maksaa omaa osuuttaan. Larsvalittiin Teerijärven kappalaiseksi 19.8.1840, virkaan 1.5.1842. Tämän kappaleen tieodot ovat: Kaarle Kaila´n kotisivulta:http://www.iki.fi/kaila Helvi Kivekäs kirjoittaa kirjeessään23.09.99: Yövyttyämme Kaustisilla ajoimme Teerijärvelle.Se oli todella kaunis ja hyvin hoidettu yhdyskunta. Vanha,kaunis puukirkko sijaitsi kummulla Hemsjö-järven rannalla.Keskellä järveä sijaitsee pieni saari, jota paikkakunnallakutsutaan nimellä "Prästgårdsön". Mahdollisesti saari onkuulunut pappilan maihin taikka papin perhe on tehnyt retkiäsinne. Käydessämme kirkkoherran virastossa tapasimme ystävällisenvt. kirkkoheran, joka tuli näyttämään meille kirkkoa jahautausmaata. Omistamani kuvan perusteella löysimme helposti Schalinien haudan, joka sijaitsee aivan kirkon vieressä.Istutimme haudalle kauniit kukat ja otimme kuvan siitä.Hautakivestä oli pala lohjennut, kuten kuvasta näkyy jakivi heilui. Kirkkoherra ilmoitti pyytävänsä vahtimestariakorjaamaan kiven. Hän asuu nyt eläkepäivillään aivan kirkonlähellä, joten on mahdollista, että hän joskus vastaisuudessakinhuolehtii haudasta. Kerroin hänelle hiukan Schalineistaja siitä, että heistä on lähtöisin neljä Suomen kirkon arkkipiispaa......